1) Ammattisi, ikäsi, kotipaikkasi, merkittävimmät työkokemuksesi ja poliittiset tehtäväsi?
V. Olen paikkatietopäällikkö Hämeen maanmittaustoimistossa, 59v., hämeenlinnalainen vuodesta 1977. Opettavaisin työkokemus oli uran ensimmäiset vuodet 1972-1977, toimin silloin Geologisen tutkimuslaitoksen, Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Maanmittauslaitoksen välisen yhteistyötoimikunnan sihteerinä, yhteistoiminnan aakkoset tulivat tutuksi. Avartavaa oli myös vv. 1984-86 toimia Sambian yliopistossa luennoitsijana Ruotsin valtion kehitysavun asiantuntijana, siellä oppi erilaisuudesta. Vuodesta 1989 alkaen olen tehnyt sekä erilaisia kiinteistötoimituksia Hämeen kunnissa että toiminut erilaisissa Maanmittauslaitoksen kehitysprojekteissa, viimeksi projektipäällikkönä Vesijätön arvo-projektissa. Politiikassa en ole toiminut, olen sitoutumaton ja kaikkien käytettävissä ns. asiantuntijaehdokkaana.
2) Miksi pyrit eduskuntaan?
V. Tuli kahdeltakin taholta pyyntö ja lupauduin kun elämäntilanne salli. Ajattelin, että laaja poikkitieteellinen koulutukseni: tekniikan tohtori (maanmittaus, 1980), filosofian tohtori (geologia, 2000) ja pappi (ekumeniikka, 1993) ja 35 vuoden työkokemukseni on voitava asettaa nyt käytettäväksi. Olen toiminut Hämeen kunnissa yli 30 vuotta maanmittaustehtävissä ja yli 14 vuotta pappina, mm. v. 1997 hetken Tuuloksen vt. kirkkoherranakin, ja tavannut tuhansia ihmisiä. Olen syntyisin itähämäläinen ja toiminut käytännössä ikäni Hämeessä, nämä oikeastaan sinetöivät päätökseni.
3) Mitä et ainakaan tekisi päästäksesi eduskuntaan?
V. En haluaisi tarkoituksellisesti mollata ja mustamaalata ketään muuta ehdokasta, sillä jokaisella on omat toimintaperiaatteensa. En myöskään halua luopua selkeistä kristillistä perusarvoistani, jotka ovat olleet elämäni perustana ja toimintani motiiveina menneinä vuosikymmeninä. En halua muuttaa itseäni miksikään muuksi, mikä olen.
4) Mainitse kolme kohdetta, jotka mielestäsi kipeimmin kaipaavat julkista lisärahoitusta lähivuosina?
V. 1. Koulutukseen tulee panostaa. Peruskoulut tarvitsevat selkeästi lisärahoitusta, erityisesti erityisopetus tarvitsee tukea, samoin maaseudun kouluverkosto tulee kaikin keinoin ylläpitää. Yliopistojen perusrahoitus on saatava myös kuntoon. Olen ollut teknillisen korkeakoulun dosenttina 24 vuotta ja tunnen rahoitustilannetta aika hyvin.2. Lapsiperheitä on tuettava entistä enemmän. Ei ole oikein, että kotihoidon tuki laahaa työttömyyspäivärahan jäljessä. Lapsissa on kansakunnan tulevaisuus, heille on taattava mahdollisuus hoitoon parhaassa ympäristössä eli kotona.3. Opiskelijoiden opintotuki on nostettava, lupauksia on annettu mutta ne eivät ole realisoituneet. Tuki on pienempi kuin työttömyyskorvaus, se ei kannusta opiskelemaan.
5) Vaalien alla on puhuttu julkisen talouden liikkumavarasta ja sen suuruudesta. Miten itse suhtaudut käsitteeseen “liikkumavara”, ja mikä on käsityksesi Suomen julkisen talouden nykytilasta?
V. Miten liikkumavara yleensä määritellään, siitähän kiistellään? Jos taloudessa on pelivaraa, sen määrittämisen jätän valtiontalouden eksperttien ratkaistavaksi, ylijäämä tulee käyttää palvelujen varmistamiseen. Meidän on hoidettava vanhukset, sairaat ja apua tarvitsevat. Suomi on rikkaampi kuin koskaan, tämä hyvinvointi on pystyttävä jakamaan eettisesti oikeudenmukaisella tavalla kaikkien kansalaisten kesken.
6) Minkä varaan rakentuu Suomen tuleva toimeentulo, kun teollisuustuotantoa siirretään yhä enemmän ulkomaille?
V. Meidän mahdollisuutemme on osaamisessa eli tieto-taidossa. Meillä ei ole suuria luonnonrikkauksia kuten esim. Norjassa, siksi suomalaisten tulee osata toimia näissä olosuhteissa, jotka meillä on. Nokia on huippuesimerkki ideoiden toteutumisesta käytännössä. Puunjalostus, biopolttoaineet, mm. näiden ympäriltä löytynee uusia menestystarinoita. Meidän tulee panostaa koulutukseen, erityisesti tekniikkaan ja luonnontieteisiin.
7) Onko maa- ja metsätalousministeriön laatima maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007–2013 sinulle tuttu? Ovatko ohjelman päätavoitteet kohdallaan ja miten maaseudun elinvoimaisuus sinun mielestäsi turvataan?
V. On tuttu pääpiirteissään. Olen kirjannut sivuillani www.rahkila.fi omat tavoitteeni. Maaseudun asuttuna säilyttäminen on siellä yksi neljästä pääteemastani. Ajatukseni ovat pitkälti samat kuin kehittämisohjelmassa.Pitkään maaseudulla toimineena maa- ja maanmittausammattilaisena käynnistäisin nykyistä tehokkaamman tilusjärjestelytoiminnan, jotta vuokraus- ja sirpaloitunut maanomistusrakenne saataisiin toimivammaksi. Jatkaville tiloille on turvattava mahdollisimman toimivat olosuhteet. Yksityisteiden valtionavustukset on vähintäänkin 2-3 – kertaistettava, jotta yksityisteiden varassa kulkijoille taattaisiin edes likimäärin tasavertaiset liikkumamahdollisuudet katujen ja yleisten teiden käyttäjiin verrattuna. Nopeat laajakaistaverkot on saatava kaikkien ulottuville, mikä takaa sivuelinkeinoja ja etätyömahdollisuuksia entistä paremmin. Järvien ja maiseman kunnostuksiin on saatavissa EU-rahaa, kysymys on lähinnä ideoinnista ja organisoinnista.
Miten nykyinen hallitus on mielestäsi hoitanut ulkopolitiikkaa? Ovatko Suomen suhteet kunnossa suurvaltoihin USA:han ja Venäjään?
V. Mielestäni asiat on hoidettu aivan hyvin, kuten itsenäisen maan tuleekin asioitaan hoitaa. Suuria ongelmia ei meillä ole ja oma asemamme ja historiamme on osattava tiedostaa. YK ja EU ovat toimivat foorumit, joilla voimme toimia muiden kanssa yhdessä. Itä- ja länsisuhteet ovat kunnossa, ylisyviin lisäkumarruksiin kumpaankaan suuntaa ei ole tarvetta.
